Valitse sivu

Mielenterveysomaisen oman psyyken palautumiskyky

Hyvä lukija!

Tämä opas on suunnattu mielenterveyden häiriöön sairastuneen omaiselle. Kun läheinen sairastuu psyykkisesti, myös omainen on vaarassa uupua ja sairastua itsekin. On tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan. Tämän oppaan tarkoitus on tarjota tietoa mielen palautuskyvystä ja tarjota keinoja sen kestävyyden vahvistamiseen. 

1. Positiivinen minäkuva

Itsetunto on käsityksemme itsestämme, minäkuva. Positiivinen minäkuva vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja lisää tyytyväisyyttä elämään.

Testaa minkälainen on oma minäkuvasi vastaamalla kyllä tai ei alla oleviin väittämiin.

  1. Tunnen hyvät puoleni ja tiedostan heikkouteni. Tulen toimeen näiden kanssa, olematta kriittinen itseäni kohtaan.
  2. Luotan itseeni ja arvostan itseäni ihmisenä. Olen arvokas ja ainutkertainen. Kohtelen itseäni hyvin, kuin kohtelisin ihmistä, jota kunnioitan.
  3. Teen itse ratkaisuni elämässäni, riippumatta muiden mielipiteistä. Elän elämäni kuten haluan, en siten, kuin ympäristö haluaa minun elävän.
  4. Ansaitsen elämältä hyvää. Täytän pääsääntöisesti tarpeeni, pyrkimykseni ja tavoitteeni.
  5. Siedän pettymyksiä ja epäonnistumisia, enkä joudu näiden vuoksi epätoivoon.

Vastasitko yhteen tai useampaan kysymykseen ”ei”? Lue lisää itsetunnon merkityksestä mielenterveydessä ja mielen palautumiskyvyssä:

Hyvä itsetunto on optimistista realismia (Suomen mielenterveysseura)

Positiivinen minäkuva vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja lisää tyytyväisyyttä elämään.

2. Omat kyvyt ja vahvuudet

Omien kykyjen ja vahvuuksien tunnistaminen ja niihin luottaminen auttaa jaksamaan kuormittavassa elämäntilanteessa. Mieti hetki seuraavia kysymyksiä löytääksesi omat kykysi ja vahvuutesi:
  • Miten olet aikaisemmin selvinnyt kuormittavista elämäntilanteista?
  • Mitä kykyjä sinulla on, jotka auttavat haastavissa tilanteissa?
  • Miten näitä kykyjä voisi hyödyntää tässä elämäntilanteessa?
  • Mitkä ovat vahvuuksiasi?
  • Tunnistatko omat tarpeesi ja tunteesi?
  • Miten huolehdit hyvinvoinnistasi?

Pidä huolta itsestäsi

  • Huolehdi, että arkeesi kuuluu sellaista tekemistä, joka tuottaa sinulle iloa tai rentouttaa sinua.
  • Pidä huolta omasta terveydestäsi: syö hyvin ja monipuolisesti, harrasta mieleistäsi liikuntaa.
  • Tutustu stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoihin.

Hyviä stressinhallinta- ja rentoutumisharjoituksia löydät mm. Mielenterveystalon Tyyni – Hyväksyvä tietoinen läsnäolo -omahoito-ohjelmasta tai Suomen mielenterveysseuran erilaisista mindfulness- ja rentoutumisharjoitteista.

Omien kykyjen ja vahvuuksien tunnistaminen ja niihin luottaminen auttaa jaksamaan kuormittavassa elämäntilanteessa.

3. Tunteiden ja impulssien hallinta

Tunteiden säätely lisää arjessa selviytymistä. Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan tunteiden hallintaa ja itsehillintää. Tunteiden säätelyn puuttuminen voi aiheuttaa ajautumisen tunteiden vietäväksi ja vellomiseen hankalien tunteiden vallassa. Kyky säädellä tunteita ja hallita impulsiivisuutta mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan ja lisää itseluottamusta. Tällöin myös mielen palautumiskyky ja selviytyminen haasteellisista elämäntilanteista vahvistuu.

Impulssien hallinta on kykyä hallita tunnekuohuja ja mielihaluja. Se on ymmärrystä omasta sisäisestä kontrollista, omien tunteiden säätelystä ja oman käytöksen hallinnasta. Tunteiden ja impulssiivien hallinta mahdollistaa todellisten tarpeiden erottamisen tunteiden tuomista mielihaluista tai mielijohteista. Tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen tuo tyytyväisyyttä, iloa ja mielihyvää elämään. Se tuo mahdollisuuden nähdä ja määritellä omat rajat, mitä oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Itsehillintä auttaa tavoitteiden saavuttamisessa ja ylimääräisten impulssien ja mielijohteiden kontrolloimisessa.

Lue lisää Tunnetaidoista Suomen mielenterveysseuran sivuilta: Tunnetaitojen perusteet.

4. Realististen suunnitelmien teko ja niiden toteutus

Realististen suunnitelmien teko

Läheisen sairastuminen saattaa vaikuttaa omiin tulevaisuuden suunnitelmiin. On hyvä muistaa, että vaikka asiat ovat nyt huonosti, ne voivat olla tulevaisuudessa paremmin, ja että omaan elämäänsä pystyy vaikuttamaan.

Muutos on osa elämää. Hyväksy asiat, joihin et voi vaikuttaa. Tämän jälkeen voit paremmin nähdä ne asiat, joita pystyt muuttamaan. Positiivinen tulevaisuuden näkymä auttaa pitämään toivoa yllä.

  • Tavoitteiden on hyvä olla realistisia eli toteutettavissa olevia.
  • Tee jotain tavoitteiden eteen säännöllisesti – näin kuljet jatkuvasti kohti tulevaa.

Tavoitteiden asettaminen

Määrittele tavoitteesi. Tee siitä mahdollisimman tarkka ja yksityiskohtainen. Kirjoita se ylös itsellesi.

C

Mieti mikä on seuraava pienin askel. Mitä voin tehdä jo tänään tavoitteeni eteen? 

C

Aseta itsellesi välitavoitteita, jotta voit seurata edistymistäsi. Mieti miten juhlistat onnistumisia, näin pidät yllä motivaatiota. 

C

Pidä tavoitteesi mielessäsi tekemällä sen eteen töitä säännöllisesti ja pidä kirjaa suunnitelmien toteutumisesta. 

5. Kommunikaatiokyky

  • Kommunikaatiokyky on ihmisen keskeinen toimintakyvyn osa-alue.
  • Puutteet kommunikoinnissa voivat johtaa eristäytymiseen.
  • Lämmin ja arvostava vuorovaikutus kohottaa mielialaa ja lisää ihmisen toiveikkuutta.
  • Kommunikointikyvyn vahvistaminen lisää ihmisen mielen palautumiskykyä.
  • Asioista puhumalla, vältetään asioiden muuttumista katkeruudeksi.
  • Aito läsnäolo ja myötätunto toisia kohtaan auttaa olemaan myös armollinen ja myötätuntoinen itseään kohtaan. Tämä lisää kiitollisuutta ihmissuhteita kohtaan ja kiitollisuus taas lisää arvostamaan hyvää itsessä ja muissa.
  • Turha kriittisyys ja kielteisyys aiheuttavat negatiivisuuden kohdistamisen toisiin. Näitä on kuitenkin mahdollista oppia huomaamaan ja korjaamaan rakentavampaan suuntaan.
Ymmärtäminen ja kuuntelu

Kuunteletko mitä sinulle kerrotaan, osoitatko sen? Tuotko ilmi sen, että kuuntelet? Oletko kiinnostunut?

Kommunikoinnilla tarkoitetaan sekä viestimistä, tiedon eteenpäin välittämistä, mutta myös kuuntelemista, ymmärtämistä ja kykyä jatkaa keskustelua.

Omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen

Mitä itse sanot? Kerrotko asian siten, että vastaanottajalla on mahdollista ymmärtää sinua? Jätätkö asioita rivien väliin? Luetko itse rivien välistä?

Myönteisen ja rakentavan kommunikoinnin piirteitä ovat muun muassa kannustaminen, tarkkaavainen läsnäolo, palautteen antaminen myönteisesti, kuunteleminen ja toisen huomioiminen.

Vastavuoroisuus

Onko sinulla kyky jatkaa keskustelua? Vaihdatko herkästi aihetta? Koetko, että sinun asiasi kuullaan ja siitä kiinnostutaan?

Kahden tai useamman ihmisen välinen kommunikointi on vuorovaikutusta. Vuorovaikutus tarkoittaa kommunikointikykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, mielipiteitä, kokemuksia toisten kanssa. Vuorovaikutuksessa keskeisintä on vastavuoroisuus, osapuolten antama panostus yhteisen keskustelun muodostumiseksi.

Läsnäolo ja keskittyminen

Oletko läsnä kuuntelijana ja keskustelijana? Pystytkö keskeyttämään muun tekemisen vuorovaikutuksen ajaksi? Kuinka osoitat sen, että sinulla on aikaa ilman kiirettä?

Kiire näyttäytyy usein töykeytenä vastapuolelle. Kun kuunnellessa ja keskustellessa samanaikaisesti esimerkiksi selaa puhelinta tai lukee sanomalehteä, osoittaa se herkästi välinpitämättömyyttä toiselle.

Ilmeet ja eleet - mitä ne viestivät?

Mitä ilmeesi ja eleesi kertovat? Kerrotko sen, mitä todella ajattelet ja tunnet? Tukevatko ilmeesi asiaa? Tulkitsetko muita ilmeiden ja eleiden perusteella?

Kommunikointi ei ole ainoastaan puhetta, kirjoitusta, kuvia tai viittomia vaan sitä tapahtuu myös ilmeillä, eleillä, ääntelyllä tai katseilla. Eleet, ilmeet, äänenpainot, kosketus ja katseet ovat erityisen merkitseviä vuorovaikutuksessa, ne luovat sanoille merkityksiä.

Omien ja toisen tunteiden huomioiminen

Kuinka tunteesi ovat läsnä kommunikoinnissa? Kuinka erilaiset tunteet vaikuttavat haluun tai kykyyn olla vuorovaikutuksessa?

Tunteiden tunnistaminen on tärkeää myös vuorovaikutuksen kannalta. On tärkeää ymmärtää, kuinka kommunikointi muuttuu, kun se tapahtuu tunteiden vallassa verrattuna siihen, että pyrkii sivuuttamaan tunteensa vuorovaikutuksesta. On hyvä pysähtyä huomaamaan, kuinka omat tunteet vaikuttavat kommunikointiin.

Missä ja miten kommunikoit?

Missä sinä kommunikoit? Onko sinulle tärkeää keskustella kasvotusten? Onko joskus anonyymi ajatusten vaihto kirjoittamalla sinulle tärkeää?

Kommunikointia tapahtuu kaikkialla. On tärkeää kommunikoida läheisten ihmissuhteiden kanssa läsnä ollen ja kiireettömästi. Joskus on voimauttavaa voida jakaa asioita ja kysyä jotakin vaikka saman kokeneilta. Digitalisaation ansiosta on mahdollista olla vuorovaikutuksessa, kommunikoida, missä ja milloin vain, jopa kotoa poistumatta. Vaikka kasvokkain keskustelemista ei monissa tilanteissa voi korvata millään, voi toisinaan olla tärkeää voida kommunikoida hidastempoisemmin ja vaikka anonyymisti, tämän mm. kirjoittaminen mahdollistaa.

Opas on laadittu Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden yhteistyöprojekina syksyllä 2018. Opasta laatimassa ovat olleet Asta Manninen, Nea Pajala, Maiju Saastamoinen ja Maiju Vainio.

Oppaan koordinoinnista vastasi FinFami Uusimaa ry:n VETO-projekti.

Opasta tullaan päivittämään täydentyvin sisällöin vuoden 2019 aikana osana oppilaitosyhteistyötä.

Arvioi opas

Pin It on Pinterest