Psyykkinen sairaus on ihmisen mielen sairaus. Kun ihmisellä on mielenterveyden häiriö,
hän voi käyttäytyä epätavallisesti. Hänen olonsa ei ole hyvä ja hän voi olla jatkuvasti surullinen tai ahdistunut. Sanotaan, että mieli on rikki. Psyykkisiä sairauksia ovat esimerkiksi masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia.

Sairastuneella ihmisellä on psyykkisiä oireita. Oireet ovat merkkejä sairaudesta. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi ahdistus ja paniikin tunne. Psyykkinen sairaus voi aiheuttaa myös fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä tai vatsakipua.

Ihmisellä voi olla psyykkisiä oireita, vaikka hänellä ei ole diagnoosia sairaudesta. Diagnoosi tarkoittaa, että lääkäri on antanut oireille ja sairaudelle nimen. Diagnoosia ei tarvitse pelätä. Monia helpottaa, että oireilla on syy ja nimi. Diagnoosi myös auttaa, että sairastunut saa oikeanlaista apua.

Hoitoa on saatavilla. Elämä voi olla hyvää ja onnellista myös psyykkisen sairauden kanssa.

Kaikkien mieli voi sairastua. Psyykkinen sairaus ei ole kenenkään syy, eikä sitä tarvitse hävetä. Ihmisen elinympäristö, elintavat ja geenit vaikuttavat siihen, että ihminen sairastuu psyykkisesti.

Ihminen voi sairastua elämäntilanteensa takia. Vaikeat ihmissuhteet ja paha stressi voivat vaikuttaa sairastumiseen.

Psyykkinen sairaus voi periytyä geenien kautta. Jos vanhemmilla tai isovanhemmilla on psyykkisiä oireita, niitä voi olla myös nuoremmilla samassa perheessä.

Ihminen voi myös sairastua, jos hän käyttää liikaa päihteitä, kuten alkoholia tai huumeita.

Usein ihmisen sairastumiseen vaikuttavat sekä geenit että vaikea elämäntilanne.

Psyykkinen oireilu tai sairaus on kaikilla erilaista. Sairaus voi tulla nopeasti tai edetä hitaasti. Kun ihminen sairastuu, on hyvä miettiä, mistä sairaus johtuu ja miten sitä voi hoitaa. Läheinen voi olla sairastuneen tukena.

• lepää riittävästi
• syö hyvin
• harrasta liikuntaa
• rentoudu
• juttele läheisillesi

Psyykkinen sairaus vaikuttaa sairastuneen elämään ja myös ihmisiin hänen lähellään.
Kun läheisesi sairastuu, sinunkin elämäsi muuttuu. Läheinen voi olla perheenjäsen, sukulainen tai ystävä.

Perheenjäsenen psyykkinen sairaus on usein kriisi koko perheelle.
Lapsille on hyvä kertoa avoimesti, mikä psyykkinen sairaus on ja miten läheisen sairaus vaikuttaa lapsen elämään. Ota huomioon, kuinka vanha lapsi on ja mitä hän ymmärtää.

Läheisen ihmisen sairaus voi herättää sinussa monenlaisia tunteita. Näitä ovat esimerkiksi suru, huoli, pettymys, syyllisyys, viha ja häpeä. Voit myös olla hyvin väsynyt.

Olosi voi helpottua, kun ymmärrät, että nämä tunteet ovat aivan tavallisia kriisissä eli vaikeassa tilanteessa. Uuteen tilanteeseen tottuminen voi kestää pitkään. Sinua ja muita sairastuneen läheisiä voi myös auttaa tieto siitä, mitä kriisissä yleensä tapahtuu.

Lue seuraavaksi kriisin vaiheista. Niitä on 4. Kriisin vaiheet eivät ole kaikilla samanlaisia. Vaiheet voivat olla eripituisia ja toistua uudestaan.

Shokkivaihe

Kun jotain ikävää tapahtuu ihminen on aluksi usein shokissa.
Hän ei täysin ymmärrä, mitä on tapahtunut. Hän voi olla järkyttynyt, toimia hyvin aktiivisesti tai olla aivan lamaantunut. Vatsa voi olla kipeä ja sydän hakata nopeasti.
Shokki kestää yleensä muutaman päivän. Shokin aikana ihminen voi tarvita apua tavallisen elämän asioissa, kuten ruoanlaitossa tai kaupassa käymisessä.

Reaktiovaihe

Reaktiovaiheessa ihmisen tunteet ja reaktiot ovat hyvin voimakkaita. Ihminen ei aina ensin myönnä, että läheinen on sairas. Hän voi miettiä, miksi läheinen sairastui, ja tuntea pelkoa, surua tai syyllisyyttä. Tämä vaihe voi kestää monta kuukautta.
Silloin on tärkeää, että voi puhua jonkun kanssa siitä, mitä on tapahtunut ja miltä se tuntuu.

Käsittelyvaihe

Käsittelyvaiheessa ihminen myöntää, mitä on tapahtunut. Hän ymmärtää, miltä tilanne tuntuu ja voi keskustella siitä. Hän tottuu ajatukseen, että läheisellä on psyykkinen sairaus.
Ahdistus helpottaa vähitellen. Ihminen voi ajatella tulevaisuutta. Hän ymmärtää, miten läheisen sairaus vaikuttaa siihen.

Uudelleen suuntautumisen vaihe

Tässä vaiheessa läheisen psyykkinen sairaus on osa tavallista elämää. Sairaus ei poistu, mutta se ei tunnu yhtä pahalta kuin aluksi. Ihminen ymmärtää, että vaikka läheinen on sairas, elämä jatkuu. Usein voimaa ja toivoa antaa, jos voi puhua samassa tilanteessa olevan kanssa.

Vaikka haluat auttaa sairastunutta, voi olla, että hän ei halua apuasi. Usein psyykkisesti sairastunut ei aluksi ymmärrä tai myönnä, että hän on sairas. Hän voi olla vihainen, kun yrität auttaa. Usein oikeanlainen tieto auttaa, että sairastunut alkaa ottaa apua vastaan. Tätä tietoa antaa esimerkiksi paikalliset FinFami-yhdistykset.  Alueyhdistykset löydät Mielenterveysomaisten keskusliiton sivuilta.

Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelussa on tietoa psykiatrisista ongelmista ja niiden hoitamisesta.

Kun läheiselläsi on ongelmia mielenterveyden kanssa, on hyvä muistaa, että sinä et ole yksin. Puhu tilanteestasi muille ja pyydä apua. Keskustele muiden mielenterveysomaisten kanssa, niin saat tukea ja tietoa.

• tietoa ja neuvontaa
• vertaistukea
• keskusteluryhmiä
• kursseja
• vapaa-ajan toimintaa
• vapaaehtoistoimintaa

Toiminta on maksutonta. Poikkeuksista ilmoitetaan erikseen.

Toiminnasta saat lisää tietoa FinFamin internetsivuilta osoitteesta www.finfami.fi tai paikallisesta FinFamin alueyhdistyksestä. Alueyhdistykset löydät Mielenterveysomaisten keskusliiton sivuilta.